Lämmittäjä ja veturinkuljettaja katsovat veturinhytistä ulos.
Talkootyö vanhojen museohöyryvetureiden kanssa on haasteellista, mutta palkitsevaa. Veturinkuljettajat Tapani Havia ja Jarkko Lehtonen JR4:n hytissä.

Liity jäseneksi kätevästi verkossa

Voit liittyä jäseneksi täyttämällä jäsenilmoituskaavakkeen. Mikäli haluat lisätietoja ota yhteyttä yhdistyksen sihteeriin Mathias Lutheriin.

Kiinnostavatko rautatiet sinua? Haluatko olla mukana oikean rautatien toiminnassa tai tukea Museorautatien toimintaa ja suomalaisen kapearaiderautatiekulttuurin säilymistä? Kiinnostaako sinua talkootoiminta ja vanhan rautatiekaluston kunnostus? Haluatko höyryveturin lämmittäjäksi? Haluatko Resiina-lehden neljästi vuodessa?

Museorautatieyhdistys ry on suomalaisen kaperaideperinteen säilyttämiseen keskittynyt aatteellinen yhteisö. Yhdistykseen kuuluu hieman yli 880 jäsentä eri puolilta Suomea ja ulkomailta. Yhdistyksen merkittävin toimintamuoto on Jokioisten Museorautatien ylläpito ja museojunien liikennöinti. Yhdistyksen kaikki toiminta perustuu täysin vapaaehtoiseen talkootyöhön.

Talkoolaisia asentamassa uutta vaihdetta.
Näkyvin osa Museorautatieyhdistyksen toiminnasta on Jokioisten Museorautatien ylläpito. Tässä korjataan vaihdetta Minkiön ratapihalla. Kuva: Marko Tuominen.

Vuonna 1968 joukko suomalaisia rautatieharrastajia huolestui Suomen kapearaiteisten yksityisrautateiden katoavaisuudesta. Hyvinkään ja Karkkilan välinen 45 kilometrin pituinen rautatie oli aktiivisista säilyttämisyrityksistä huolimatta juuri lakkautettu ja purettu, joten kolmestatoista yleiselle liikenteelle avattuna olleesta kapearaiteisesta rautatiestä oli jäljellä enää Jokioisten rautatie.

Höyryjuna seisoo valkoisen puisen Forssan asemarakennuksen edessä.
Museorautatietoiminnan alkuaikojen museojuna Forssan asemalla. Junaa vetää lahjoituksena saatu Hyvinkään-Karkkilan rautatien höyryveturi numero 5.

MRY:n säännöt, rekisteröity 05.04.2023

 

 

1. Yhdistyksen nimi on Museorautatieyhdistys ry. Sen kotipaikka on Jokioisten kunta ja toimialueena koko maa. Yhdistyksen kieli on suomi. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä käytetään nimeä Museijärnvägsföreningen r.f., Museum Railway Association tai Museumseisenbahnverein e.V.

2. Yhdistyksen tarkoituksena on pyrkiä säilyttämään jälkipolville kapearaiteisia rautateitä, koota ja kunnostaa mahdollisimman edustava kokoelma liikkuvaa rautatiekalustoa ja esineistöä eläväksi rautatiemuseoksi, sekä ylläpitää ja kehittää tutkimusta ja harrastusta rautateitä kohtaan kustantamalla rautatieaiheisia julkaisuja, harjoittamalla museo-, tiedotus- ja nuorisotoimintaa sekä järjestämällä esitelmä- ja koulutustilaisuuksia ja retkiä. Yhdistys ylläpitää Jokioisten Museorautatietä. Tarkoitusperiensä saavuttamiseksi yhdistys voi omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi solmia yhteyksiä ja liittyä jäseniksi muihin koti- ja ulkomaisiin vastaaviin yhteisöihin.

3. Yhdistyksessä voi olla seuraavanlaisia jäseniä :

1. varsinaiseksi jäseneksi johtokunta hyväksyy hakemuksesta asiaa harrastavia vähintään 15 vuoden ikäisiä luonnollisia henkilöitä

2. kannattaviksi jäseniksi johtokunta hyväksyy hakemuksesta asiaa harrastavia luonnollisia henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä

3. ulkojäseniksi johtokunta hyväksyy hakemuksesta asiaa harrastavia alle 15 vuoden ikäisiä luonnollisia henkilöitä 4. kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi johtokunnan esityksestä kutsua erityisen ansiokkaasti yhdistyksen tarkoitusperien puolesta toimineen luonnollisen henkilön. Ulkojäsen siirtyy hänen 15 vuotta täytettyään johtokunnan päätöksellä varsinaiseksi jäseneksi ilman eri hakemusta.

4. Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ja ulkojäsenet maksavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus päätetään yhdistyksen syyskokouksessa. Yhdistyksen kannattavat jäsenet maksavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus on kymmenen kertaa kulloinenkin varsinaisen jäsenen jäsenmaksu. Yhdistyksen kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksujen suorittamisesta. Kaikki jäsenmaksut on suoritettava vuosittain helmikuun viimeiseen päivään mennessä. Jäsenmaksunsa suorittamatta jättänyt jäsen katsotaan johtokunnan päätöksellä yhdistyksestä erotetuksi. Sellainen varsinainen jäsen, joka yhdellä kertaa on suorittanut kymmenkertaisen jäsenmaksun ennen 1.1.1995 ja jonka johtokunta on hakemuksesta kutsunut yhdistyksen ainaisjäseneksi, on vapaa jäsenmaksujen suorittamisesta. Johtokunta voi erityisen syyn, esimerkiksi yleisen vähävaraisuuden, asevelvollisuuden suorittamisen tai muun sellaisen perusteella anomuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisesta enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan.

5. Yhdistys kerää varoja toimintaansa jäsenmaksuilla , rautatiemuseon pääsymaksuilla, julkaisutoiminnalla, järjestämällä retkiä sekä harjoittamalla museorautatieympäristöön soveltuvaa ravitsemusliikettä ja matkamuistojen myyntitoimintaa. Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia.

6. Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa lainmukaisena hallituksena johtokunta, johon kuuluvat johtokunnan puheenjohtaja, johtokunnan varapuheenjohtaja, yhdistyksen sihteeri, yhdistyksen kasööri ja neljä muuta varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Johtokunnan jäsenet valitaan yhdistyksen syyskokouksessa, johtokunnan puheenjohtaja, johtokunnan varapuheenjohtaja, yhdistyksen sihteeri, yhdistyksen kasööri sekä johtokunnan varajäsen vuodeksi, muut kahdeksi vuodeksi siten, että joka vuosi on kaksi erovuorossa.

Johtokunnan varajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa, mutta äänioikeus ainoastaan mikäli kaikki johtokunnan varsinaiset jäsenet eivät ole saapuvilla. Johtokunta on päätösvaltainen viiden jäsenen ollessa saapuvilla.

7. Johtokunta määrää Jokioisten Museorautatien organisaation sekä sitä johtavan liikennepäällikön ja muut vastuuhenkilöt. Johtokunnan nimeämillä vastuuhenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa, ellei johtokunta yksimielisesti ja tapauskohtaisesti toisin päätä. Näillä vastuuhenkilöillä ei ole äänioikeutta johtokunnan kokouksissa. Johtokunta vahvistaa yhdistyksen ohjesäännöt sekä Jokioisten Museorautatien junaturvallisuusmääräykset, tariffit ja aikataulut, määrää liikenteenhoidon periaatteet sekä liikenteenhoitohenkilökunnalle asetettavat edellytykset ja vastaavat asiat.

8. Yhdistyksen nimen kirjoittaa liikennepäällikkö, johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kasööri tai sihteeri, kukin yksin.

9. Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

10. Yhdistys pitää vuodessa kaksi varsinaista kokousta. Lisäksi yhdistys voi kokoontua tarpeen vaatiessa. Kokouskutsu julkaistaan yhdistyksen jäsentiedotteessa, jäsenlehdessä tai yhdistyksen verkkosivuilla tai se voidaan toimittaa jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse. Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava jäsenille vähintään kaksi viikkoa (14 vuorokautta) ennen kokousta. Yhdistyksen kokouksissa on läsnä olo- ja puheoikeus kaikilla varsinaisilla, ainais-, kunnia-, ja ulkojäsenillä. Lisäksi kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus jokaisella kannattavana jäsenenä olevalla luonnollisella henkilöllä, sekä kannattavana jäsenenä olevan yhteisön enintään kolmella asianmukaisesti valtuutetulla edustajalla. Äänioikeus kokouksissa on ainoastaan varsinaisilla, ainais- ja kunniajäsenillä. Äänestäminen on tehtävä henkilökohtaisesti. Mikäli yhdistyksen kokous niin päättää, ei muilla kuin yhdistyksen jäsenillä ole oikeutta olla läsnä yhdistyksen kokouksessa.

11. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain syksyllä marraskuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokousvirkailijat: puheenjohtaja , sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa;

2. vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus;

3. käsitellään ja vahvistetaan seuraavan tilikauden tulo- ja menoarvio sekä toiminta suunnitelma;

4. valitaan johtokuntaan seuraavaksi vuodeksi johtokunnan puheenjohtaja, johtokunnan varapuheenjohtaja, yhdistyksen sihteeri, yhdistyksen kasööri ja johtokunnan varajäsen, sekä kahdeksi seuraavaksi vuodeksi kaksi johtokunnan varsinaista jäsentä erovuorossa olevien tilalle;

5. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa varatilintarkastajaa;

6. käsitellään muut mahdolliset asiat.

12. Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokousvirkailijat: puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa;

2. käsitellään kertomus edelliseltä toimintakaudelta;

3. käsitellään edellisen tilikauden tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien/ tilintarkastajien kertomus 4. käsitellään tili- ja vastuuvapauden myöntäminen edellisen toimintakauden johtokunnalle;

5. tarpeen vaatiessa päätetään mahdollisen kausiylijäämän käytöstä tai alijäämän täyttämisestä ;

6. käsitellään muut mahdolliset asiat.

13. Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ainoastaan yhdistyksen kokouksessa. Muutosehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava taakseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa läsnä olevien äänioikeutettujen jäsenten antamista äänistä. Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joiden väliä tulee olla vähintään kuusi (6) kuukautta, ja ehdotuksen on hyväksytyksi tullakseen saatava kummassakin kokouksessa taakseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa läsnä olevien äänioikeutettujen jäsenten antamista äänistä. Kutsussa sellaiseen kokoukseen, jossa ehdotusta yhdistyksen purkamisesta tai sääntöjen muuttamisesta käsitellään, on oltava maininta tästä.

14. Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan suomalaisen rautatiehistorian säilymistä edistävään tarkoitukseen sekä huolehditaan arkiston, museokokoelmien ja yhdistyksen muun omaisuuden säilymisestä jonkin oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.

15. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.