Korjaamorakennus

Minkiön uusi vuonna 2002 valmistunut korjaamorakennus on yksi museorautatein suurimmista hankkeista ja varmasti toiminnan kannalata myös kaikkein tärkein hanke. Korjaamo mahdollistaa kaluston huolto- ja restaurointityöt vuoden ympäri ja myös kunnollisen työskentelyn talvisaikaan. Tämä on kaluston ylläpidon kannalta tärkeää, sillä kesäaikana valtaosa talkootyöstä kohdistuu itse liikennöintiin ja radan- sekä rakennusten ylläpitoon.

Kuva keltaisesta kivirakenteisesta uudesta korjaamohallista.
Minkiön uusi korjaamohalli. Kuva: Teemu Virtanen.

Korjaaorakennus tarjoaa myös kunnoilliset sosiaali- jamajoitustilat Museorautatieyhdistys ry:n talkoolaisille.

halli_hist

Kauan odotettu talvilämmin korjaamorakennus valmistui museorautatielle toukokuun lopussa vuonna 2002. Rakennuksen käyttöönotto mahdollisti museokaluston ympärivuotisen huolto- ja korjaustoiminnan lämpimissä tiloissa. Rakennus toi uusia mukavuuksia myös talkooväelle, sillä kunnollisten sosiaali- ja majoitustilojen ansiosta työskentely museorautatiellä muuttui mahdolliseksi myös talven kovimmilla pakkasilla.

 

 


Kuvia korjaamorakennuksen rakennusvaiheista

(pääset kuvagalleriaan klikkaamalla hiirellä pikkukuvaa)

{webgallery}

halli_hg12

halli_hg11

halli_hg10

halli_hg8

halli_hg6

halli_hg7

halli_hg5

halli_hg3

halli_hg4

halli_hg9

halli_hg1

{/webgallery}


 

Rakennushankkeen taustaa

Rakennusurakan kokonaiskustannusarvio oli noin 353 000 euroa (2,1 miljoonaa markkaa). Summa oli museorautatien toimintaan nähden varsin mittava, joten hanke eteni vaiheittain noin 2,5 vuoden aikana.

 

Vaikka museorautatien toiminta perustuu palkattomaan talkootyöhön, katsottiin korjaamohanke jo suunnitteluvaiheessa niin laajaksi, että se päätettiin toteuttaa pääasiassa Museorautatieyhdistyksen palkkaaman työvoiman ja ulkopuolisten urakoitsijoiden avulla.

 

Vuosina 1999 ja 2000 tehdyt perustustyöt tehtiin museorautatien omana urakkana. Tuolloin työtä tekivät Museorautatieyhdistyksen palkkaama rakennusmestari ja 3–10 palkattua rakennusmiestä. Vuoden 2001 lopussa alkaneen ja vuoden 2002 toukokuussa päättyneen hankkeen viimeisen vaiheen toteuttamisesta vastasi jokioislainen rakennusliike HE Kallioinen Oy. Sähköurakoinnin teki jokioislainen Jorpek Oy ja lvi-urakoinnin YIT-Huber Oy.

 

Talkootyönä tehtiin koko hankkeen suunnittelu ja johtaminen, osa perustustöistä sekä lähes kaikki rakennukseen liittyvät ratatyöt niihin liittyvine mittavine maansiirtotöineen.

 

Museorautatieyhdistys sai tukea rakentamiseen Jokioisten ja Humppilan kunnilta sekä liikenne- ja viestintäministeriöltä. Museorautatieperinteen säilyttäminen huomattiin myös Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksessa, joka myönsi kesällä 2001 mittavan investointiavustuksen rakennustyön jatkamiseen sekä lisäavustuksen hankkeen lopullisten kustannusten kattamiseen keväällä 2002. EU-tukirahoista myönnetty summa kanavoitiin hankkeelle Jokioisten kunnan kautta. Tämän vuoksi korjaamon rakennuttajana toimi Jokioisten kunta.

 

Rakennustyön vaiheet

Korjaamorakennuksen perustus- ja viemäröintityöt tehtiin vuoden 1999 syksyllä ja betonipalkeista koottu sokkeli rakennettiin vuoden 2000 alussa. Perustan viimeistelytyöt tehtiin yli puolen vuoden tauon jälkeen vuoden 2000 syksyllä. Tämän jälkeen hanke jouduttiin keskeyttämään yli vuodeksi jatkorahoituksen viivästyttyä. Rahoitus varmistui vasta vuoden 2001 kesällä ja lattiaan upotetut raiteet rakennettiin talkootyönä vuoden 2001 syksyllä. Tämän jälkeen urakan viimeinen ja kallein vaihe pääsi alkamaan betonilattian valulla.

 

Rakennuksen eteläpäädyssä olevan kaksikerroksisen sosiaali- ja majoitustilan ulko- ja sisäseinät muurattiin kevytbetonitiilistä vuoden 2001 lopussa. Korjaamorakennuksen ulko- ja väliseiniä sekä kattoa kannattava teräsrunko pystytettiin ja betoninen välikatto asennettiin vuoden 2002 tammikuun toisella viikolla. Kevytbetonielementeistä kootut ulkoseinät ja puiset ulkokattotuolit sekä osa sosiaali- ja majoituspuolen ikkunoista asennettiin viikoilla 3 ja 4.

 

Helmikuun alkupuolella Museorautatieyhdistyksen jäsenet asensivat sähköjohtojen kiinnityshyllyt noin kuuden metrin korkeuteen lähelle rakennuksen kattoa. Vaunukorjaamon lattian raide rakennettiin talkootyönä helmikuun lopulla, jonka jälkeen lattia voitiin valaa valmiiksi.

 

Maaliskuun puoliväliin mennessä rakennukseen asennettiin kaikki ovet ja ikkunat. Huhtikuun alusta alkaen rakennukselle tehtiin lvi- ja sähkötöitä sekä muuta viimeistelyä. Huhtikuun toiseksi viimeisellä viikolla suoritettiin rakennuksen ulkomaalaus.

 

Rakennuksen käyttöönottotarkastus tehtiin toukokuun alussa ja rakennus otettiin käyttöön 20. toukokuuta 2002. Virallisesti rakennus otettiin käyttöön museorautatien liikennekauden avajaisissa sunnuntaina 2. kesäkuuta. Sosiaali- ja majoitustilat sisustettiin valmiiksi talkootyönä vuoden 2002 kesän ja syksyn aikana. Lisäksi tehtiin museorautatien vastuulla olleet pihatyöt sekä maahan upotettujen lokasäiliöiden eristystyöt.

halliJokioisten Museorautatien talkootoiminnan keskuksena on Minkiön varikon korjaamorakennus, joka otettiin käyttöön vuoden 2002 keväällä. Ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu, kokonaan talvilämmin rakennus tarjoaa paitsi loistavat puitteet museokaluston korjaus- ja huoltotoiminnalle, myös ajanmukaiset ja viihtyisät sosiaali- ja majoitustilat talkoolaisten käyttöön.

 

 


Kuvia Minkiön korjaamorakennuksesta

(pääset kuvagalleriaan klikkaamalla hiirellä pikkukuvaa)

{webgallery}

halli_g1

halli_g2

halli_g3

halli_g4

halli_g5

halli_g6

{/webgallery}

 



Keittiö ja pesutilat

Korjaamorakennuksen alakerrassa on kahdella jääkaapilla sekä pakastimella, sähköliedellä, kahdella mikroaaltouunilla ja astianpesukoneella varustettu keittiö. Varustukseen kuuluvat myös kahvin- ja vedenkeittimet, leivänpaahdin sekä valikoima astioita ja ruokailuvälineitä.

 

Alakerrasta löytyy myös kaksi wc:tä, tilava sähkösauna suihku- ja pukeutumistiloineen sekä likaisten saappaiden ja sadevaatteiden huoltoon tarkoitettu kuraeteinen jossa on myös pyykinpesukone.

 

Keittiön yhteydessä on oleskelutila, joka on varustettu televisiolla ja dvd-soittimella.

 

Majoitustilat

Yläkerrassa on viisi majoitushuonetta, joista neljä on varustettu neljällä makuupaikalla ja yksi kahdella paikalla. Yläkerrassa on lisäksi oma wc. Yhteen majoitushuoneista on sijoitettu Museorautatieyhdistyksen kaupan varastohyllystö ja toimistovälineistö.

 

Neljässä majoitushuoneessa on säännöllisesti talkoissa käyville varattuja makuupaikkoja sekä vapaassa käytössä olevia paikkoja. Lisäksi yksi kokonainen neljän hengen huone on varattu vierashuoneeksi, jota voidaan käyttää esimerkiksi talkoissa käyvien perheiden majoittamiseen. Kaikissa 18 sängyssä on valmiina  80x200 cm patja, johon jokainen majoittuja tuo omat liinavaatteensa.

 

Kesäaikaan lisämajoitustilana käytetään myös Minkiön varikolla olevia entisiä VR:n retkeilyvaunuja. Vaunuissa on yhteensä 20 3-6 makuupaikalla varustettua hyttiä, jotka on varustettu sähkövaloilla ja verkkovirtapistorasioilla. Hyteissä on valmiina puolikovat makuulaverit.

 

Nettiyhteys

Korjaamorakennuksessa ja Minkiön asemalla on käytössä langaton wlan-lähiverkko, joka on kytketty internetiin laajakaistayhteydellä. Salasanalla suojattu verkkoyhteys on talkoolaisten käytettävissä. Tarvittavat tunnukset saa Teemu Virtaselta. Korjaamorakennuksen yläkerran toimistotilassa on lisäksi tietokone ja lasertulostin.

 

Pelisäännöt

Korjaamorakennus on tarkoitettu kaikkien talkoolaisten käytettäväksi. Kaikki rakennuksen käyttäjät osallistuvat myös sen siivoamiseen ja muuhun kunnossapitoon.

 

Nyrkkisääntö on, ettei ns. siistillä puolella eli keittiö-, pesu- ja majoitustiloissa kuljeta ulko- tai työkengissä eikä likaisissa työvaatteissa. Kaikki yhteisessä käytössä olevat tilat imuroidaan ja mopataan yhdessä käytön (tavallisesti viikonlopun) jälkeen. Myös keittiötilojen pöydät ja jääkaapit sekä liesi ja mikrouuni ym. puhdistetaan sekä astiat pestään. Majoittujat vastaavat yhdessä majoitushuoneiden siivoamisesta.

 

Rakennus on suojattu kaukovalvontajärjestelmällä, johon liittyvät murto- ja palohälytin sekä lvi-järjestelmien (lämmitys ym.) toimintahäiriöistä varoittava automatiikka. Murtohälytin on käytössä aina, kun Minkiöllä ei oleskella.